Viime syksystä alkaen on katsottu noita mätsäreitä vähän sillä silmällä, mutta jotain on aina sattunut päällekkäin. Viimeisin oli Lappeenrannassa ja muuten oli hyvä, mutta tiedotustilaisuus hallilla oli iltapäivällä ja kun näyttelyharjoitusta sai ihan koulutuksena, valitsin sen.

Lauantaina kuitenkin innostuttiin lähtemään Virojoelle asti.  Oltiin ulkona pienehköllä hiekkakentällä, olisiko ollut koulun piha. Vesilätäköitä kehien ulkopuolella ;) ja koira melko kurainen :) Välkyn kanssa tuo kaikki kehän ulkopuolinen vaatii opettelua, että kaikille ei kommentoida ihan joka asiasta. On kuitenkin sitten ihan kiltisti ja kaveri kun pääsee lähikontaktiin. Olimme aika nopsaan sitten kehässä, pentuja taisi olla 7. Kehässä käyttäytyi nätisti ja liikkui hyvin, mutta tuomari taisi päästä meidät jotenkin yllättämään eikä antanut ollenkaan koskea. Tuomarin sihteeri kävi sitten vähän antamassa namia ja sai vähän rapsutettua. Sininen nauha, ei liene yllätys ;) Samantien alkoi sitten kaikki siniset. Tässä ei enää koiria räplätty ja Välkky tuli sinisten toiseksi.

Sunnuntaina sitten hurautettiin Imatralle. Koiria oli jo paljon enemmän. Päädyin jättämään Pepsin kotiin, kun arvelinkin, että kädet on täynnä töitä Välkyn kanssa. Ja olisin ollut molemmissa kehissä samoihin aikoihin, Tiina testasi tämän ;) Ilmoittautumisjonossa puristin kymppiä kovasti ja hetken olin jo, etten ilmoita Välkkyä ollenkaan. Melko hämärässä kaksi kehää parkkitilassa, jonne päivän valo pääsi loistamaan huonontaen näkyvyyttä entisestään. Kehät oli pienet ja koiria paljon. Huomaisin kuitenkin ilmoittavani meidät sinne ja sitten ei auttanut muu kuin käydä käsiksi tilanteeseen.

Aloitimme etenemisen pikku hiljaa kohti hallia, siten ettei Välkyn kierrokset kasvaneet liikaa. Pääsimmekin jopa kehän taakse. Parin koiran kanssa päästin tekemään tuttavuutta ja oma mieli todella rauhallisena, kutsuin ajoittain pois. Kun olin itte hereillä 150%, niin ehdin ennakoimaan tosi hyvin tilanteisiin.

Kehässä oltiin Tiinan & Arwon pari. Molemmat menivät tosi hienosti, ihan PRO tyyppejä :) Minen uskoisi noita edes pennuksi, eivät pompi, rieku ja seisovat nätisti ( lähes maailman tappiin)  Järkyttävää! :D Pojat sanoo, että on helppo seisoa ja olla nätti, sillä saa helposti makkaraa :D Välkky antoi hienosti katsoa hampaat ja tutkiakin sai kohtuullisella pidolla. Edes takaisin en saanut ihan hyvään vauhtiin, mutta meni kivasti silti. Arwo vetäisi punaisen nauhan, vaikea valinta kuulemma :) Tiina olisi halunnut sinisen, nii miekii :D

Sitten odotimme tovin, että pääsimme uudelleen kehään. Liikkuminen siinä porukassa oli vähän työn ja tuskan takana, ja päädyinkin reippaaseen kävelyyn yhdessä kohdin :) Tämä tuomari pudotti osan pois ja olisiko meitä ollut 8 vielä kun palkintoja alettiin jakaa. Aussien oli lähes pakko olla palkinnoilla, sillä meitä oli siinä 3. Pipsa ja Titokin  poseerasi siellä :D

Välkky malttoi olla tässäkin hienosti ja voittikin siniset. :D Arwo joutui tilanteen uhriksi, tosi nätisti esiintyi, mutta kun kehäsihteeri kaatuu nauhoihin ja aihettuu metelin, niin pitäähän sitä vähän edes reagoida. Kiitos ja näkemiin tämän jälkeen, joka oli vähän kohtuutonta, varsinkin kun pennuista on kyse, eikä ehtinyt ihan rauhoittua siellä.

Jenni ja Weppi korjasivat Virojoella BIS1 ja nyt jäi sitten punaisten kakkoseksi. Palkinnot kainaloon ja pääsi kotimatkalle.

Me odoteltiin sitten kehän alkamista, parikilpailu oli vielä välissä. BIS kehässä Välkky jaksoi muuten vielä esiintyä, mutta iso tanskandoggi sai vähän mielen herpaantumaan ja piti pöristä vähän. Sijoitus oli kuudes, ehkäpä juuri tuon takia. Kun väki väheni, niin Välkkykin alkoi ehtiä jo reagoimaan pieniinkin asioihin ja kun aikaa oli kulunut ko 3 tuntia, niin minä aloin olla melko väsynyt ja ehkä luottavainen, että tilanne hoidossa :) No työtä on vielä edessä.

Mutta mätsärit taitaa riittää.... ;)

Kotimatkalla kävin sitten Tiinalla kahvilla ja tapaamassa Urmasta. Kyllä oli veikeä villakoira ja ihanan pehmeä (ja kevyt!) ja mikä noutaja!!

Kotiin syömään ja päikkäreille  - jotka otin koneella - Santtu tulikin sopivasti lenkiltä ja ehdin kuin ehdinkin Pepsin kanssa viimeiseen hallitokoon. Lenkin jäljiltä epäilin, mitähän siitä tulee, niin Pepsi yllätti: sen silmät loisti pyöreänä, voi että tokoa - ihkua - mitä harjoitellaan :D Oli koko treenin sellainen ja vielä lähtiessäkin. Treenataan nyt avoimen uusia liikkeitä tai variaatioita tekemistä riittää ;)