no niin.. perinteiset.... ensimmäinen versio bittiavaruuteen..

Kulunut talvi järkyttävine lumimassoineen ja pakkasineen alkaa olla haalea muisto. Taipalsaaren kissa ennusti aika tarkkaan, lupasi pakkasia huhtikuun alkuun asti ja maaliskuun loppupuolella sääherra löysäsi, pari viikkoa etuajassa. Ihanaa kun oli kunnon talvi, tosin... vähempi lumi olisi riittänyt :D

Alkuvuosi on mennyt hujauksessa, isäni poismeno tammikuun lopussa pisti tämän torpan sekaisin .. ja on sitä vielä varmaan vielä vähän aikaan. Helmikuun lomasta ei huilaamisesta ollut tietoakaan, asioiden hoitamista, talon tyhjennystä, paperi sotaa... Surun keskellä sitten tapahtui jotain iloistakin - terveisiä vain siskoille Tainalle ja Tuijalle :) Tiesin toki, että he ovat olemassa, mutta yhteydenottaminen jäi sitten tähän pisteeseen.

Tässä on sitten yritetty selvitä siitä, kun "oikea elämä" tulee arkeen, joka on tuupattu täyteen koiraharrastukseen liittyviä toimia ja harjoitteita ja luonnollisesti omat koirat on sitten ne, jotka huilaa, kun tiukkaa tekee.  Yritetään silti saada tästä loppuvuodesta hyvä :)

Ihan kokonaan koirat eivät ole huilanneet. Pepsi tosiaan nousi kolmosiin maaliskuun omissa kisoissamme. Sen jälkeen kolmosen kisoja on korkattu kotikisoissa, varkaudessa, helsingissä, kotkassa, kouvolassa ja tuloksia ja hylkyjä kirjavasti, ja mahtuuhan sinne nollakin :)  Epiksissä ovat myös kaksi kertaa käyneet kontaktitreeniä tekemässä, yhden kerran voittaen nollallakin :) Viime viikonlopun jälkeen (hyl-hyl-hyl ja hyvästi aussiemestaruus) todettiin, että virheen jälkeen hylly napsahtaa. Noh, olihan Santtu sentään aamupäivän ahkeroinut, joten menkööt osa vaikka sen piikkiin ;D Tänä vuonna ei olekaan vielä tokokokeita korkattu.. no se korjaantuu toivottavasti tällä viikolla...

Oona... Oonan kanssa ollaan vaan agiloitu. Treenattu ja kisattu jokunen kisa. Pari nollaa on tarttunut matkaan, kolmea nollaa uupuu joista tupla tietty sisältyy mukaan. Eilen oli Oona pitkästä aikaa tokoilemassa, intoa riitti kivasti, perusasento on liian edessä, noudoissa karkaa ääni koirasta, mutta muuten kivan oloista touhua. Ei pidä treenillä pilata ;) ai kokeeseen... no ehkä syksyllä :D EHKÄ.

Välkyn päätä on rassattu joka suunnasta ja pääasiallisesti se on iltaisin tuumannut, että vedetään sukkaa... Helsingin reissun jälkeen sille kelpasi jopa uni :D (lähtö aamulla viiden jälkeen, paluu kuuden aikaan illalla, siihen päälle Jehun kanssa lenkki) Virtaa riittää, no sehän ei sikäli ole huono asia ;D kun se kaikki kohdistuisi aina toivomaani asiaan...

Näyttelykehään pääsi Välkky pyörähtämään Lappeenrannassa, ettei helmikuun näyttelytreenit ihan hukkaan olisi valuneet. Hervotonta takapuolta emme saaneet kuriin, mutta koiran oli aisoissa ja käyttäytyi kuin kullanmurut konsanaan <3 EH2 oli lopputulos johon olin enemmän kuin tyytyväinen. Seuraava näyttely... saanee odottaa AVO-luokkaa, eli joskus heinäkuun lopun jälkeen ;D katotaan jos saan nuo karvat hallintaan :D

Muutoin ollaan keskitetty tokon perusjuttuihin ja agility treeneissä käyty viikottain. Epiksiin ollaan osallistuttu joka kuukausi tänä vuonna :)

möllisaldo: 5 - 0 - 38,53 -0,  kilpailijat: hyl - hyl - hyl - 34,90. Ja agilityhän on laji jossa harjoitus ei aina vastaa kisassa vaadittavaa ;-) ja kun sählätään, niin sitten sählätään :) Välkky on koiristamme ainoa, joka tykkää juosta ja kiertää ja juosta ja kiertää... ja tämä näkyy myös sitten ajoittain hyppyjen kiertämisellä ja sitten usein kierretään myös toisen kerran :D

Kevään aikana olen koulutuksessa ottanut myös pääpainon ohituksiin ja kisapaikoilla, hallilla yleensäkin missä koulutettuja koiria tulee vastaan, niin on ollut paljon helpompaa. Ja kun jo jossain on helpompaa, niin kyllä se alue laajenee, eikö ;-) Olemme myös tapakasvatuskurssilla ( jossa koulitaan myös ohjaajan käytöstä :P)  ja saamme hyviä hallittuja harjoitustilanteita. Välkyn keskittymiskyky kuitenkin työnteossa on sitten erinomaista, ja kontaktin hakuisuus minuun, (luojan kiitos)  joten mahdollisuudet on kaikkeen :D